Hei heijastin heilumaan – nyt on sen aika!

Inhoan tätä aikaa vuodesta! Pimeää, märkää, mitään ei näe, eikä kukaan näy – etenkään liikenteessä.

Miksi meidän suomalaisten täytyy pukeutua mustaan juuri silloin, kun muukin maailma on musta?

Vielä ei itselleni ole sattunut mitään vakavaa, mutta nyt on koputettava puuta – kop! kop! kop!

Esimerkiksi torstai-iltana 10.11. ajaessani töihin noin 17:n maissa satoi ja oli pimeää eikä auton valot näyttänyt juuri mitään. Märkä tie imaisi kaiken valon. Vastaan tuli vielä kapealla tiellä jono autoja, joiden valot heijastuivat märästä tiestä ja näkyvyys oli todella surkea.

Yhtä äkkiä minulle tuli vain sellainen aavistus, että vilahtiko edessä jotain? Kyllä vaan: tien poikki livahti ilmeisesti pyöräilijä! Sanomattakin on selvää, ettei kohdalla ollut suojatietä. Pyörässä ei ollut valoja eikä heijastimia, eikä ajajallakaan ollut heijastinta tai heijastinliiviä – ei edes otsalamppua! Pyöräilijä oli lähtenyt matkaan vähin varustein ja kovalla riskillä. Sanoisinpa ”henkensä kaupalla”.

Näitä ”kamikazeja” syöksähtelee milloin minkin kulman takaa. Siinä autoilijan on oltava todella tuntosarvet herkillä. En voi kuvitella mitään kauheampaa kuin, että ajaisin jonkun päälle! Siitä en selviäisi ikinä! Mutta kuvatussa tilanteessa mahdollisuudet ovat molemmin puolin enemmänkin onnesta kiinni. Pieni säihkyvä heijastin on pimeällä syystiellä kuin pelastava enkeli. Se myös näkyy todella kauas! Heijastin on halvin mahdollinen henkivakuutus!

Mistä löytyisi tuo entisaikojen Liikenne-tv:n Enska Itkonen jakamaan kansalle maalaisjärkeä! Muistan kuinka ”enskan-aikaan” jaettiin vähän joka kaupassa ja postissa ilmaiseksi heijastimia, jotka todella säihkyivät pimeällä. Vuosien ajan olen monesti etsimällä etsinyt heijastimia. Joskus jopa löytänytkin, mutta hyvin usein olen joutunut pettymään niiden tehoon. Ne ovat olleet lähinnä hauskanvärisiä muovileluja.

Kerro, jos olet löytänyt hyvän heijastimen, niin me kaikki voimme säihkyä turvallisesti lumentuloa odotellessa!  Turvallista matkaa!

9 kommenttia artikkeliin “Hei heijastin heilumaan – nyt on sen aika!”
  1. avatar Inkeri Valtonen sanoo:

    Puhut asiaa Anneli!
    Tällä maaseudulla, kun asun ja meillä ei ole katuvaloja, niin toivoisin, että hevosihmisetkin ymmärtäisivät heijastimien arvon. Ratsastajia on paljon liikkeellä pienellä kylätiellä alkuillasta, mutta jo viideltä on pilkkopimeää. Jos vaan ihmisellä on heijastimet se ei auta, ei autoilija hoksaa katsoa aina niin ylös. Parasta olisi, että hevosella olisi jaloissaan heijastimet. Eikä kävelijöilläkään mikään pikkuheijastin paljoakaan auta, vaan parasta olisi takin päällä liivi, jossa on paljon heijastinnauhoja.

    Inkeri Valtonen

  2. avatar Virpi sanoo:

    Huomenta!
    Silloin ”ennen vanhaan” puhuttiin heijastimen olevan halpa henkivakuutus. Nyt ilmeisesti halpuus ei ole trendikästä..?

    Aivan samoja asioita olen pohtinut matkallani Hätilästä sairaalanmäelle aamuruuhkassa. Pimeitä singahtelijoita liikkeellä, jo valmiiksi mustiin puettuna. No, no, mutta totta toinen puoli. Jakaisipa työnantajat niitä heijastimia jkl tyky- toimintana!

    t. Virpi

  3. avatar Taina Siukola sanoo:

    Kiitos, Anneli, muistuksesta. Kaivan heti kaikki heijastimeni esiin laatikon pohjilta ja sijoittelen niitä vaatteisiini sopiviin kohtiin. Kyse ei siis ainakaan minun kohdallani ole siitä, ettei heijastimia ole, niitä ei vain ”muista” käyttää. Nyt muistan 🙂
    Valoisaa jatkoa kaikille toivottaen Taina

  4. avatar Anneli Oinonen sanoo:

    Hello Ladies Inkeri, Virpi ja Taina!

    Olettepa te ”aamuvirkkuja” kommentoijia! Mainioita mielipiteitä.Ja koirille myös heijastimet, sillä hehän ovat vielä kaiken lisäksi ”narun päässä” ja matalalla, joten todella vaikeasti havaittavissa!

    Virpi, todella hieno ajatus saada työnantajat mukaan varmistamaan human resource’nsa toimintakyky!

    Ei kun laatikoitten pohjia penkomaan! Siellä ne on jossakin tallessa kaikki vanhat edelleen toimintakykyiset heijastukset!

    Välkkyen matkaan, Anneli

  5. avatar Ismo Soukola sanoo:

    Ehtoota!

    Liekö sitten ymmärtämättömyys omasta näkymättömyydestä vai mikä on syynä, ettei heijastimia käytetä. Otan tähän esimerkin hyvästä ja havainnollistavasta harjoituksesta aikoinaan poliisikoululla.

    Koehenkilö istui paikallaan olevassa autossa, ajovalot kytkettyinä ja muutenkin kuin olisi ajanut pimeää maantietä, mutta oli – kuten sanottu – pysähdyksissä. Kouluttaja kehotti koehenkilöä vilkaisemaan mittareita taikka taustapeiliä, kuten oikeassakin liikenteessa tehtäisiin, aika ajoin. Välillä kouluttaja käsivalaisimen valokeilalla simuloi vastaantulevan liikenteen ajovaloja.

    Tummiin pukeutunut koehenkilö lähti auton ajosuunnassa kävellen loittonemaan, ja siinä vaiheessa kun kuski ilmoitti, ettei enää näe koehenkilöä, tämä pysähtyi.

    Siinä kohdassa, jossa kuljettaja ei enää nähnyt koehenkilöä, tämä oli noin 30 metrin päässä autosta. Siinä kohdassa näki auton ajovalojen kajossa lukemaan sujuvasti sanomalehteä.

    Samoin elävässä elämässä valaistulla kadulla luullaan olevan näkyvissä, vaikkei asia niin ole. Ne jotka eivät ikinä ole pimeässä autoa ajanut, eivät asiaa välttämättä ymmärrä, mutta muille heijastimen käyttö pitäisi olla itsestään selvää.

  6. avatar Anneli Oinonen sanoo:

    Huomenta Ismo,

    Kiitos empiirisestä selonteostasi tähän tärkeään asiaan! Hienoa, että jaat tietosi kanssamme. Toivottavasti heijastimetta liikeenteessä liikkuvat lukevat nämä kovat faktat.

    Se on muuten ihan totta, että katuvalot eivät tee tummissa kulkijaa näkyväksi. Valojen katveeseen jää usein kuolleita kohtia, joissa ei välttämättä näe kulkijaa (täysin epätieteellinen ilmaisu). Toisaalta pimeällä autoilijan on keskityttävä moneen muuhun kohtaan, joten varmimmin tieto liikkujasta välittyy autoilijan aivoihin varoittavalla välkkeellä.

    Toivottavasti kohta näemme kaduilla runsain määrin heiluvia heijastimia!
    Hyvää ja turvallista isänpäivää kaikille!
    Anneli

  7. avatar Anneli Oinonen sanoo:

    Hei Taina,

    kommenttisi innoittamana ryhdyin penkomaan laatikoiden pohjia. Hommaa helpotti kovasti se, että talossamme juuri valmistuneen putkirempan jäljiltä minulla oli vielä paljon kamaa pahvilaatikoissa!

    Ja mikäs vanhat, hyvät heijastimet tappaisi! Löysin kolme (3)! Ovat peräisin 90-luvulta eli milloinkas se Kanta-Hämeen Säästöpankki lopettikaan? Kiitos KHS, kun vieläkin sinusta on ”turvaa”!

    Ei kun penkomaan laatikonpohjia!

  8. avatar Sari Rautio sanoo:

    Tervehdys!

    Erinomaisen tärkeä asia ja omien lasten kohdalla myös taottu moneen kertaan päähän. Silti aina välillä tuntuu että se heijastin unohtuu, tai jää kiinni toiseen takkiin. Haaste siis kaikille meille aikuisille kantaa huolta myös muista lapsista ja puuttua asiaan.

    Kun lumi tulisi, olisi helpompaa….
    Sari

  9. avatar Pirkko Ratinen sanoo:

    Hei Anneli!
    Muistutit kyllä tärkeästä asiasta. Ei ole itsellänikään heijastin heilunut viime aikoina. Vanhaa ihmistä kyllä nolottaa. Alanpa pitämään itsestäni vielä enemmän ja hankin halvan henkivakuutuksen. Turvallista marraskuuta meille kaikille. Terveisin Pirkko

Jätä kommentti

css.php